VISASEURA RY (14.7.2017)

Muistopuita ja –metsiköitä, pääasiassa Visaseuran retkeilyillään istuttamia

Historialliset tiedot koottu Visaseuran 50-vuotishistoriikista vuodelta 2006 sekä muistitiedoista.

 

23.8.1966, Hemmi Samolan tila, Iitti. Istutettiin Visaseuran 10-vuotisjuhjan yhteydessä 100
Metsänjalostussäätiön lahjoittamaa visakoivun varte- ja erikoistainta. Kunto ei tiedossa.

10.8.1972, Kultarannan puisto, Naantali, ryhmä Olli-visoja Munkkimäen viereisellä
nurmikkorinteellä. Vuonna 2011 oli puista elossa seitsemän.

9.6.1975, Tasavallan presidentti Urho Kekkosen arkistosäätiön maalla Orimattilassa,
istutettiin 75 visakoivua yhteistyössä Suomen 4H-järjestön kanssa. Kunto ei ole tiedossa.

8.9.1979, Ainola, Järvenpää, istutettiin vuosiretkeilyn yhteydessä ryhmä visakoivuja. Kunto
ei ole tiedossa. Samana vuonna sai tohtori, sittemmin valtioneuvos Johannes Virolainen seuralta
visakoivuja Vironperän tilalle Lohjan maalaiskuntaan. Kunto ei ole tiedossa.

5.6.1980, Helsinkiin 500 ja Lahteen 700 visakoivun metsikkö ympäristövuoden merkeissä.
Metsänjalostussäätiöllä oli varattuna Röykässä ja Pieksämäellä 50 000 tainta
ympäristövuoden istutuksiin eri puolille maata. Kunto ei ole tiedossa.

8.8.1980, Lahti 80 –maatalousnäyttelyn metsäosaston ja luontopolun avajaisten
yhteydessä istutettiin yksi visakoivu. Kunto ei ole tiedossa.

14.8.1981, Mustikkahaka, Heinola, seuran 25-vuotisjuhlaretkeilyn muistovisakko. Visakko
luovutettiin Heinolan kaupungille. Kunto ei ole tiedossa.

1980-luvun alku, Kultaranta, Naantali, noin viiden aarin koivikko, jossa muutamia
visakoivuja. Koivut ovat puiston takareunalla.

1981, Helsinki, Säätytalon etuala, yksi visakoivu seuran 25-vuotisjuhlan yhteydessä. Puu
on kadonnut.

6.10.1983, Kirkkonummi, Tähtelä, jo ennen Helsingin tilaisuutta istutettiin kuusi visakoivua
tasavallan presidentin kesäasunnolle. Kunto ei ole tiedossa.

13.10.1983, Helsinki, Mechelininkadun ja Kesäkadun kulmaus, istutettiin 60 visakoivua
tasavallan presidentti Mauno Koiviston 60-vuotisjuhlavisakoksi. Visakko on kärsinyt muun
muassa huonon kohtelun johdosta ja puita on hävinnyt.

7.8.1990, Hartola, Kalhonkylä, Lammin talo, istutettiin Olavi Huurin muistovisakko seuran
kesäretkeilyn yhteydessä. Kunto ei ole tiedossa.

1991, Valkeakoski, Visavuori, Emil Wikströmin taiteilijakodin lähistö, noin 120 visakoivun
tainta, jotka oli solukkoviljelytekniikalla monistettu alueen alkuperäisistä puista. Vanhat
puut oli päätetty kaataa vuonna 1988. Uudistamishanke oli Visaseuran,
Metsänjalostussäätiön, Kemira Oy:n ja Emil Wikströmin museosäätiön yhtenen.
Visavuoresta kerätty solukkoviljelymateriaali varttui Hortus Oy:n suojissa Kaarinassa.
Kunto ei ole tiedossa.

1992, Punkaharju, alkuperäisen Olli-visan lähelle, kesäretkeilyn yhteydessä istutettiin 150
mikrolisättyä visaa, joista puolet istutettiin itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Taimet oli monistettu kolmesta kantapuusta. Ne olivat E 3300 – Hämeenlinna, E 3648 –
Hartola ja E 8327 – Pälkäne. Taimet lahjoittivat Metsänjalostussäätiö ja Enso-Gutzeit.
Vuonna 2002 visakosta kaadettiin koemielessä yksi Kuningatar-visa.

7.5.1996, Kirkkonummi, Hvitträsk, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin kunniavisakko, 105
mikrolisättyä visakoivua. Taimet oli kasvatettu Mäntyharjulla Metsätyllilä Oy:n taimitarhalla
ja ne lahjoittivat Metsätyllilä ja Koskitukki Oy. Ville Pirttilä ja Risto Hagqvist karsivat
visakon vuonna 2010.

16.5.1997, Hartola, Pohjolankylä, Heikinmäki, seuran puheenjohtajan Heikki Tervalan
juhlavisakko, 75 mikrolisättyä Hartolan visakuningatar-tainta. Kunto ei ole tiedossa.

5.8.1997, Padasjoki, ylimetsänhoitaja Mauno Uusitalon 75-vuotisjuhlavisakko istutettiin
seuran kesäretkeilyn yhteydessä. Visakko on karsittu. Työn tekivät Pekka Helminen ja
Heikki Oksanen. Samalla retkeilyllä istutettiin visakoivikko Lammilla Evon metsäoppilaitoksen pihapiiriin,
Saarelanniemeen. Tähän tuli kolmea eri alkuperää. Visakko on osin hirvien vikuuttama.

1997, Kultaranta, Naantali, Munkkimäen läheisellä rinteellä, yksi visakoivu, Hartolan
kuningatar, alkuperää E 3648. Se on lahja tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelle. Puun
lahjoittivat ja istuttivat tiettävästi päijäthämäläiset sotaveteraanit.

11.8.1999, Pälkäneen Tiitola, seuran kesäretkeilyn yhteydessä istutettiin muistopuuryhmä.
Puut on karsittu.

15.8.2000, Kärkölä, Vähä-Seppälän tila, Yrjö Torikan 75-vuotisjuhlametsikkö. Kunto ei ole
tiedossa.

2000-luvun alkupuoli, Kultaranta, Naantali, muiden visojen lähellä, kaksi tasavallan
presidentti Tarja Haloselle lahjoitettua visakoivua, toinen niistä on kuhmoislaista alkuperää
E 8315.

31.5.2005, Loppi, Ala-asteen piha, tasavallan presidentti Tarja Halonen istutti Presidenttivisan
taimen. Kunto ei ole tiedossa.

6.7.2006, Hartola, Pohjola, istutettiin 50 Lauri-visaa seuran 50-vuotisjuhlaretkeilyn
yhteydessä. Ensio Soutamo ja Pertti Mäkinen ovat tukeneet ja karsineet puut vuonna
2012. Puita on jäljellä nelisenkymmentä.

8.7.2016, Pälkäne, Rönnvikin viinitila, istutettiin kuusi juhlavisaa 60-vuotisjuhlaretkeilyn yhteydessä.
Istuttajat ja alkuperät: Eila Rönni – Presidentti-klooni, Pirkko Säynätmäki – Kuhmoinen,
Osmo Tiitola – Esko-klooni Pälkäneeltä, Pekka Valkeapää – Padasjoki,
Tuukka Tiitola ja Hilja Kautiola – Padasjoki, V.K. Simola – Sysmä.

14.7.2017, Kultaranta, Naantali, istutettiin kaksi presidenttivisaa kesäretkeilyn yhteydessä.
Istuttajina toimivat Eero Knaapi ja Jimi Rannikko sekä Ensio Soutamo, Matti Leikola, Mika Rannikko ja Jari Mäntynen.